Kehityspsykologia

Kehityspsykologia ja kiintymyssuhde

Kehityspsykologialla tarkoitetaan psyykkisen kehityksen ja sen muutosten tutkimista, selittämistä ja ymmärtämistä. Kehityspsykologia on yhteydessä sekä biologiseen kehitykseen, että sosiaaliseen toimintaan. Elämänkaariajattelulla tarkoitetaan ajattelutapaa; yksilön kehitys on koko elämän läpi jatkuva prosessi. Kehitystä ohjaavat tietyt lainalaisuudet, joiden avulla yksilön kehitystä pyritään ymmärtämään ja selittämään.

Elämänkaari jaetaan eri ikävaiheisiin, joita ovat lapsuuden eri ikävaiheet; vauvaikä, leikki-ikä ja kouluikä, nuoruuden eri ikävaiheet; varhaisnuoruus, keskinuoruus ja myöhäisnuoruus, aikuisuus; varhaisaikuisuus ja keski-ikä, sekä vanhuus. (users.edu.turku)

Eriksonin kehitysteoria

Erik H. Erikson on kehittänyt oman psykologisen kehitysteorian, jossa hän yhdistää kokonaisuudeksi eri kehitysvaiheiden biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset kehitysvaiheet. Eriksonin mukaan elämä voidaan jakaa kahdeksaan kehityksen kriisiin.

1.      Vauvaikä- perusluottamus/perusturvattomuus (0-1,5v)

·         luodaan perusta lapsen perusturvallisuudelle, mikä on psyykkisen kehityksen ja terveyden kulmakivi.

·         Muodostuu luottamuksellinen vuorovaikutus lapsen ja läheisten ihmisten välille.

·         Toivo ja usko tulevaisuuteen, sietää myöhemmin eteen tulevia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.

2.      Pikkulapsi-ikä- itsenäisyys/epäily, häpeä (1,5-3v)

·         motoriikan, liikunnan, puheen ja kielen keskeinen asema

·         lapsen kyky hallita itseään; opettelu kuivaksi

·         lapsi itsenäistyy ja oppii ilmaisemaan tahtoaan

·         jos lapsi jää usein yksin pettymysten ja vastoinkäymisten kanssa, muodostuu hänelle vihamielinen suhtautuminen itseään kohtaan, tai hän saattaa liiallisesti korostaa itseään. Lapsi saattaa myös olla välinpitämätön muita kohtaan, johtuen häpeän ja epäilyn tunteista.

3.      Leikki-ikä- aloitteellisuus/syyllisyys (3-5v)

·         lapsi tutustuu itseensä, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan leikin välityksellä

·         lapsi ymmärtää, ettei voi omia vanhempiaan kokonaan itselleen

·         lapsi samaistuu samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa

·         lapselle kehittyy moraali ja omatunto

·         omat kokemukset sosiaalisesta kanssakäymisestä

·         kyky tehdä aloitteita

·         jos lapsi tuntee paljon syyllisyyttä, voi se näkyä liian ankarana omana tuntona tai sen kokonaan kehittymättä jäämisenä

4.      Varhainen kouluikä- ahkeruus/alemmuus (5-10v)

·         peruskäsitys työnteosta ja omista kyvyistään

·         kokee itsensä taitavaksi ja kykenee oma-aloitteiseen työskentelyyn.

·         Epäonnistuessa, lapsi tuntee alemmuutta ja riittämättömyyttä suhteessa toisiin

5.      Nuoruusikä- identiteetti/roolien hajanaisuus

·         oman identiteetin rakentaminen

·         epäonnistuessa näkyy persoonassa roolien hajaannuksena, jolloin nuori ei kykene tekemään päätöksiä omasta elämästään eikä hän tiedä kuka on.

·         valinnat koulutus- ja ammattiurasta, ystäväpiirin vakiintuminen, käsitys omasta kehonkuvasta

·         nuori etsii paikkaansa yhteiskunnassa, tai kokee jäävänsä sen ulkopuolelle

6.      Varhaisaikuisuus- läheisyys/eristäytyminen

·         kiintymyksen ja rakkauden tunteiden osoittaminen ja jakaminen

·         pysyvän parisuhteen luominen

·         itsenäisyys

·         epäonnistuminen johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyden tunteeseen

7.      Keski-ikä- tuottavuus/lamaantuminen

·         luova ja tuottelias aika, sekä työ- että perhe-elälmässä

·         epäonnistuessa tekee ihmisestä käpertyneen, jonka on vaikea välittää muista

·         onnistuessa ihminen pitää huolta muista ja on rakastava yksilö

8.      Vanhuus- eheys/epätoivo

·         eletyn elämän arviointi

·         epäonnistumisen kokemus johtaa epätoivoon

·         oman elämän hyväksyminen tuo ihmiselle tyyneyden tunteen

·         tuottaa ihmiselle viisauden tunteen

·         epäonnistuessa aiheuttaa kuolemanpelkoa ja ahdistusta menneisyydestä

(suhdesoppa)

Varhainen vuorovaikutus

Jo syntymästä lähtien vauvalla on tarve ja kyky olla vuorovaikutuksessa. Ollessaan vuorovaikutussuhteessa, vauva oppii minkälainen hän on ja millaisia muut ihmiset ovat. Vauva tiedostaa, miten häntä kohdellaan ja miten hän vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin. Vauvaiän vuorovaikutussuhteiden onnistumisella on suuri, mutta ei kuitenkaan lopullinen vaikutus loppuelämän kannalta.

Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Heidän yhdessä tekemistä, kokemista ja olemista ensivuosien aikana. Kun vanhempi reagoi lapsen viesteihin ja tarpeisiin ja vastaa niihin lapselle muodostuu kuva siitä, että hän on hyvä, hänen tarpeensa ovat tärkeitä, hänestä on iloa ja maailma on hyvä paikka elää. Perusturvallisuuden syntyminen vaikuttaa pitkälti myöhempiin ihmissuhteisiin ja luo pohjan lapsen itsetunnolle. Se myös kehittää lapsen empatiakykyä.

Varhainen hyvä vuorovaikutus syntyy yksinkertaisesti pysyvistä ihmissuhteista, tavallisesta lapsiperheen arjesta, rutiineista, rakkauden- ja hellyydenosoituksista, lapsen perustarpeiden huolehtimisesta, sekä turvallisista rajoista. (MLL)

Kiintymyssuhteen muodostuminen

Lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde on perusta turvallisuuden tunteelle. lapsi, jolla on hyvä kiintymyssuhde, kokee että vanhempi on saatavilla, auttaa ja lohduttaa häntä tarvittaessa. Vauva tunnistaa vanhempansa mm. tuoksusta ja äänestä jo pienenä. Kuitenkaan alle puoli vuotiaana lapsi ei ole kovin valikoiva sylin suhteen. Muutos tapahtuu noin 6-9 kuukauden iässä, jolloin vauva osoittaa vierastamisella, että hän selkeästi on kiintynyt vanhempiinsa. Tällöin vanhempien lähtiessä paikalta, laskiessa hänet sylistä tai vieraan ihmisen lähestyessä, vauvaa rupeaa itkemään. Lapsen kasvaessa saavat kiintymyssuhteet myös muihin kuin vanhempiin merkitystä, tämä ei kuitenkaan saa kiintymystä vanhempia kohtaan vähenemään. On rikkautta, että lapsella on useita läheisiä ja turvallisia ihmissuhteita. (MLL)

https://www.youtube.com/watch?v=apzXGEbZht0

Lähteet:

Jokisaaren huijaus & petkutus oy. Kehityspsykologia. Verkkodokumentti. <http://users.edu.turku.fi/jokisaar/documents/kehpsyk_000.pdf> Luettu 28.05.2017.

Suhdesoppa. Eriksonin kehitysteoria-katso 8 vaihetta!. Verkkodokumentti. <http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/lapsen-kehitys/> Luettu 28.05.2017.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. <http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/lapsen_ja_vanhemman_varhainen_vu/> Luettu 28.05.2017.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhde. <http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/lapsen_ja_vanhemman_varhainen_vu/kiintymista/> Luettu 28.05.2017.