Psykoosi
Psykoosi ei ole jatkuva tila, vaan ohimenevä tila joka ennakoi psyykkistä sairautta tai ilmaantuu sairauden aikana jo diagnosoidussa psyykensairaudessa. Psykoosia esiintyy myös muissa kuin psyykkisissä sairauksissa, kuten neurologisissa ja aineenvaihdunnan häiriön sairauksissa tai sekavuustilassa(delirium). Trauma voi aiheuttaa myös psykoosin, psykoosin voi laukaista traumatapahtumasta muistuttava asia. Psykoosissa henkilön todellisuudentaju on hämärtynyt ja hänen on esimerkiksi vaikeaa erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Psykoosin oireet voivat hämmentää sairastunutta niin, että hän ei uskalla kertoa niistä läheisilleen. Tämä vaikeuttaa sairauden tunnistamista entisestään.
Psykoosin oireet voivat hämmentää sairastunutta niin, että hän ei uskalla kertoa niistä läheisilleen.
Hoitoon hakeutuminen ajoissa on tärkeää.
Ohimenevät harha-aistimukset eivät aina ole merkki hoitoa vaativasta psykiatrisesta sairaudesta tai muusta sairaudesta. Kuitenkin psykoosin oireet voivat olla merkkinä alkavasta psyykkisestä sairaudesta. Hoitoon hakeutuminen mahdollisimman ajoissa voi vähentää sairauden kehittymistä vaikea-asteiseksi. Lääkehoito on tärkeä osa psykoosin hoidossa ja sen aloittaminen ajoissa on tärkeää.
Psykoosin oireita:
- Harha-aistimukset
mm. Puheen kuuleminen, näköharhat, kosketus- ja hajuharha-aistimukset.
- Harhaluulot
Henkilö voi esimerkiksi kokea itsensä vainotuksi, erittäin tärkeäksi henkilöksi, tai jopa jumalaksi.
- Aistikokemusten vääristymät
Aistivääristymiä voi ilmaantua normaalistikin ilman psyykkistä sairautta, esimerkiksi stressitilanteissa, mutta tällöin osataan tunnistaa, että vääristymät eivät ole todellisia. Psykoosissa vääristymät kuitenkin koetaan todellisina.
- Puheen ja käytöksen outous
Psykoottinen puhe on usein hyvin epäloogista ja hajanaista tai joskus hyvin seikkaperäistä ja yksityiskohtaista(Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. 17.10.2016. Psykoosi. Lääkärikirja Duodecim.)
Psykoosin hoito
Psykoosin hoito tapahtuu tapauksesta riippuen avohoidossa tai osastolla. Tärkeää on tavata heti alkuun psykoosipotilaan perhettä. Läheisten mukanaolo on tärkeää myös hoitoa suunnitellessa ja hoidon aikana. Liian todellisista oireista johtuen sairastuneen voi olla vaikeaa ymmärtää hoitonsa tarvetta. Tärkeää on myös rakentaa luottamuksellinen hoitosuhde, jotta psykoosipotilas voi sitoutua hoitoon, joka yleensä on pitkäjaksoinen.
Lääkehoito lievittää psykoosin oireita ja estää uusien psykoosien syntyä. Usein psykoosista toipuminen kestää viikkoja tai jopa kuukausia ja yleensä skitsofreniaan sairastunut potilas tarvitsee hoitoa koko elämänsä ajan, mutta noin kolmasosa skitsofrenia potilaista toipuu hyvän hoidon avulla täysin oireettomiksi.
Kuntoutus on keskeistä psykoosista kärsineen potilaan hoidossa ja se suunnitellaan yhdessä potilaan, perheen ja hoitotahon kanssa. Kuntoutukseen kuuluu mm. oireiden hallinta, ihmissuhdetaitojen opettelu, ongelmaratkaisutaitojen opettelu, perhetyö, psykoterapia, rahankäytön ja asumisen taitojen opettelu ja opiskelu- ja työelämätaitojen opettelu.
Psykoosi voi uusiutua ja sitä edeltää usein erilaiset varomerkit, joita psykoosipotilaan on hyvä oppia tunnistamaan hoitohenkilökunnan avustuksella. Psykoosin varomerkkien ilmaantuessa psykoosia voidaan ehkäistä omilla hallintakeinoilla.
Psykoosin varomerkkejä ovat mm.
- Mielialan muutokset
- Unen laadun ja määrän muutokset
- Pelokkuus
- Epäluuloisuus
- Eristäytyminen
- Ylisosiaalisuus
Psykoottisen potilaan kohtaaminen ensihoidossa
Tulevassa ensihoitajan ammatissamme tulee varmasti eteen psykoottisia potilaita tai muita mielenterveys tai päihde-potilaita. Ensihoitajan ja potilaan potilas-hoitaja suhde on melko lyhyt, keskimäärin noin 2 tuntia. Tämän vuoksi on tärkeää pohtia, miten kohdata psykoottinen potilas.
Ensihoitajille voi aiheutua haasteita psykoottisen potilaan ja hoitajien välisessä vuorovaikutuksessa. Tärkeimmät keinot psykiatrisen potilaan kohtaamisessa on puhuminen ja kuunteleminen. Joskus puhe ei kuitenkaan auta ja tarpeen vaatiessa ensihoitajalla tulee olla rohkeutta puuttua väliaikaisesti potilaan itsemääräämisoikeuteen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun potilas uhkaa omaa tai muiden osapuolten turvallisuutta.
Haasteita voi tulla, kun psykiatrinen potilas saattaa hälyttää apua jonkun muun somaattisen ongelman vuoksi ja tällöin hänen mielenterveysongelmaansa voi olla vaikeampi tunnistaa. Potilaan ilmoittamia oireita ei kuitenkaan tule kyseenalaistaa ja vitaalielintoimintojen mittaukset tulee aina tehdä somaattisten oireiden poissulkemiseksi, vaikka potilaan oireet eivät johtuisikaan somaattisesta vaivasta. Psykoottinen potilas voi myös vastustaa hoitoon lähtöä väkivaltaisestikin ja olla täysin sairaudentunnoton(Kuosmanen 2008, 480.)
Ensihoitajan kohdatessa psykoottinen potilas, on tärkeää tietää, mitkä asiat voivat aiheuttaa psykoosin. Psykoosia voi aiheuttaa esimerkiksi: huumeet, alkoholi, lääkeaineet, keskushermostotulehdukset, neurologiset sairaudet, infektiot, metaboliset sairaudet, endokriiniset sairaudet, kasvaimet ja autoimmuunisairaudet. (Leppävuori 1997, 114–117; Pakaslahti 1997, 19.)
Mielenterveysongelman voi yleensä tunnistaa siitä, että somaattisten oireiden syytä ei ole löydetty, vaikka potilas on itse täysin vakuuttunut. Lisäksi psykoottista potilasta haastatellessa tarina voi olla hyvin epäjohdonmukainen. Potilas voi käyttäytyä omituisesti, hänellä on harhoja, ei erota todellisuutta kuvitelluista ärsykkeistä ja on desorientoitunut aikaan ja paikkaan. (Kauppila 2007, 555; Toivikko 2007, 551.)
Kun kohdataan psykoottinen tai muusta mielenterveyden sairaudesta kärsivä potilas, kannattaa kiinnittää huomiota ensin ympäristöön, eli missä potilas on sekä potilaan ulkonäköön ja yleisen olemukseen. Psykiatrisessa työdiagnoosissa voivat auttaa potilaan poikkeava pukeutuminen, levottomuus, liikkumattomuus tai rutiininomaiset liikkeet.()
Hyvän hoitosuhteen luoHolmström 2009, 547.minen on psyykkisesti oireilevan potilaan hoidossa ensiarvoisen tärkeää, koska se mahdollistaa potilaan somaattisen tutkimisen ja haastattelun. Potilaalle tulee korostaa sitä, että ensihoitajat ovat paikalla nimenomaan auttamassa häntä. Paikalla on hyvä olla yksi tuttu ihminen ja hoitoparista toinen voi olla lähistöllä varmuuden vuoksi. Muut ihmiset on syytä poistaa paikalta mahdollisimman rauhallisen ilmapiirin luomiseksi. (Kuosmanen 2009, 481; Holmström 2009, 552.)
Haastateltaessa psykoottista potilasta tulee käyttää selkeää ja informatiivista kieltä. Potilaan on helpompi noudattaa selkeitä ja hyvin kuultuja pyyntöjä ja hän ymmärtää tällöin paremmin puhetta. Aito potilaan kuunteleminen ja se, ettei potilaan puhetta keskeytetä turhaan on tärkeää, mutta tärkeää on myös se, ettei lähdetä potilaan harhoihin mukaan. Potilaan ajatukset ja huomio kannattaa kiinnittää realistisiin aikaan ja paikkaan orientoiviin asioihin, kuten kellonaikaan, päivämäärään tai viikonpäivään. (Kuosmanen 2009, 481 & Holmström 2009, 552.)
Lähteet:
Holmström, P. 2009. Psyykkiset oireet. Teoksessa Castrén, M. Kinnunen, A. Paakkonen, H. Pousi, J. Seppälä, J & Väisänen, O. Ensihoidon perusteet. Pelastusopisto. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, 546–556.
Kauppila, T. 2007. Psykoottisen potilaan hoito. Teoksessa Alila, A. Matilainen, E. Mustajoki, M. & Rasismus, M. Sairaanhoitajan käsikirja. Hämeenlinna; Duodecim, 555– 556.
Kuosmanen, L. 2009. Psykiatrinen potilas ensihoidossa. Teoksessa Kuisma, M. Holmström, P & Porthan, K. Ensihoito. Helsinki: Tammi, 480–485.
Leppävuori, A. 1997. Delirium ja psykoosi somaattisten sairauksien yhteydessä.
Mielenterveystalo. Psykoosinpikaopas. Psykoosin hoito. (Tekijä ja vuosi ei ole tiedossa)
Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. 17.10.2016. Psykoosi. Lääkärikirja Duodecim.
Ihan kiva teksti. Olisimme kaivanneet tekstiin vielä enemmän hoitajan näkökulmaa ja yleisestikin hiukan kattavampaa kokonaisuutta, jota olisitte varmasti saaneet, jos olisitte hakeneet tietoa useammasta kuin kahdesta lähteestä. Metropolian kirjallisen työn ohjeet kannattaa vielä tarkistaa tulevaa varten :)
VastaaPoista- Anne ja Pauliina