Elämän erilaiset kriisit
Jokaisen meidän elämässä tulee vastaan erilaisia elämän muutoksia. Osa tapahtumista voivat olla ennalta arvattavissa ja odotettavissa, osa taas voi tapahtua äkillisesti. Kriisillä tarkoitetaan yleisesti elämässä tapahtuvaa suurta muutosta, joka käynnistää mielessä sopeutumistehtävän. Sopeutumistehtävässä tarvitaan runsasta psyykkisten voimavarojen käyttöä, jotta kriisistä päästäisiin yli tai uuteen elämänmuutokseen totuttaisiin. Omien resurssien ja voimavarojen käyttöönottoa ja muutokseen sopeutumista kutsutaan kriisiksi.
Kriisin aikana psyyke joutuu kovalle rasitukselle, mikä on terveeseen psyykkiseen toimintaan kuuluva vaihe. Tavallisesti voimavarat riittävät kriisin käsittelyyn. Kuitenkaan aina voimavarat eivät riitä, jolloin mielelle tapahtuu vahingollista kehitystä. Suurten muutosten ja elämän kriisien aikana on tärkeää turvautua läheisten ja tarvittaessa ammattihenkilöiden tukeen ja apuun(Duodecim Terveyskirjasto. 2010. Elämän erilaiset kriisit)
Elämän erilaiset kriisit
- Kehityskriisit
- Elämänkriisit
- Äkilliset kriisit
Kehityskriisit
Kehityskriisit ovat elämään kuuluvia ja luonnollisia tapahtumia, joista aiheutuu kriisi. Kehityskriisin voi aiheuttaa esimerkiksi murrosiän tuomat muutokset omassa kehossa ja mielessä, vanhemmista irtaantuminen, opiskelujen päättäminen, työelämässä tapahtuvat muutokset tai eläkkeelle jääminen. Kaikille ihmisille ei aiheudu tällaisista luonnollisista tapahtumista kriisejä, mutta toiset voivat kokea muutokset hyvinkin raskaina ja he tarvitsevat enemmän tukea ja aikaa selviytyäkseen muutoksesta(Nuorten mielenterveystalo. 2017. Kuinka selviydyn. Mikä on kriisi?.)
Elämässä tapahtuvat suuret muutostilanteet kohtaavat meistä jokaista ja jokainen myös selviää niistä omalla tavallaan. Kehityskriiseille on ominaista, että näihin elämänkulun siirtymävaiheisiin yleensä varaudutaan ja valmistaudutaan etukäteen ja yleensä muutos tapahtuu vähitellen. Kehityskriisit myös muokkaavat ihmistä omaksi itsekseen(Duodecim Terveyskirjasto. 2010. Elämän erilaiset kriisit.)
Elämänkriisit
Elämässä tulee vastaan monia muutostilanteita, jotka liittyvät, ihmissuhteisiin, asuinpaikkaan ja työhön. Tällaisten elämänmuutosten aiheuttamia kriisejä kutsutaan elämänkriiseiksi. Elämän kriisejä voi olla esimerkiksi avioero, asuinpaikan vaihto, ystävyyssuhteen syntyminen tai sen katkeaminen ja työpaikan vaihto.
Myös elämänkriiseille on ominaista, että ne tapahtuvat vähitellen ja niitä voi usein ennakoida, suunnitella ja niihin voi valmistautua henkisesti. Esimerkiksi avioero ei yleensä tapahdu niin, että aamulla ei tiedä että ero oli tapahtunut illalla. Irtisanomisetkin työpaikasta tehdään yleensä nykyään niin, että niihin voi etukäteen varautua.
Elämänkriiseihin liittyy yleensä vaihe, jolloin tulee tehdä suuria päätöksiä omaa tulevaisuuttaan ja kriisin ratkaisemista ajatellen. Kriisejä voi vaikeuttaa ajatus siitä, että päätökset ovat yleensä kauaskantoisia ja jopa lopullisia. Nuorilla voi olla useitakin elämänmuutoksista johtuvia kriisejä samanaikaisesti, joissa he tarvitsevat aikuisen tukea.
Erityisesti lapsia on syytä tukea elämässä tapahtuvien muutosten aikana. Lapsilla ei ole yleensä päätösvaltaa elämänmuutos tilanteissa, mutta heidät tulee silti aina ottaa huomioon. Vanhemmat tekevät päätökset koulun vaihdoista, muutosta uudelle paikkakunnalle ja avioeroista. Esimerkiksi muutto uuteen asuinpaikkaan voi aiheuttaa sen, että koulu vaihtuu ja uusia ystävyyssuhteita tulisi solmia. Nämä asiat voivat aiheuttaa lapsille kriisin, jossa he tarvitsevat vanhempiensa ja opettajien tukea(Duodecim Terveyskirjasto. 2010. Elämän erilaiset kriisit.)
Äkillinen kriisi
Äkillinen kriisi on usein odottamaton ja voimakas tapahtuma, joka kenelle tahansa voisi tuottaa voimakasta kärsimystä. Äkillisestä kriisistä voidaan käyttää myös nimeä traumaattinen kriisi. Äkillisen kriisin aiheuttama tapahtuma voi olla esimerkiksi läheisen äkillinen kuolema, yllättävä avioero, yllättävä diagnoosi vakavasta sairaudesta, liikenneonnettomuudet tai väkivallan kohteeksi joutuminen. Tällaisissa äkillisissä tilanteissa tulee turvaton olo, kun omia reaktioitaan tai ympärillä olevia asioita ei pysty hallitsemaan. Äkillisessä kriisitilanteessa tunteet, kuten suru, viha, ärtymys, tai jopa häpeä ja syyllisyys voivat tulla hyvinkin voimakkaina purkauksina esiin(Nuorten mielenterveystalo. 2017. Kuinka selviydyn. Mikä on kriisi?.)
Äkilliselle kriisille on siis ominaista, että se aiheutuu täysin yllättäen. Tilanne, johon tulee sopeutua, on jo tapahtunut, eikä siihen voida enää vaikuttaa omalla tai muiden päätöksen teolla. Tämä voi aiheuttaa syvää ahdistusta ja muita tunteita ja se tuo oman lisänsä kriisiin liittyvään sopeutumisprosessiin. Kriisiprosessi käynnistyy äkillisessä kriisissä nopeasti ja rajusti ja kaikki mielen voimavarat joudutaan ottamaan käyttöön. Kriisiprosessi saattaa jatkua hyvin pitkään ja välttämättä tapahtuneesta ei pääse koskaan täysin yli(Duodecim Terveyskirjasto. 2010. Elämän erilaiset kriisit.)
Kriisin eri vaiheet
Kriiseihin reagoiminen on jokaisella yksilöllinen. Yleensä useimmat ihmiset käyvät läpi ja kokevat neljä eri kriisin vaihetta.
Sokkivaihe
Sokkivaiheella tarkoitetaan ensimmäisiä hetkiä järkyttävän tapahtuman tai tiedon saamisen jälkeen. Sokkivaiheessa ei yleensä voi uskoa tapahtumaa todeksi ja olo on epätodellinen. Etukäteen ei voi tietää, miten reagoi sokkivaiheessa. Jotkut lamaantuvat täysin, toiset itkevät ja huutavat ja toiset taas näyttävät toimivan tehokkaasti ja rauhallisesti. Sokkivaiheessa mieli suojautuu järkyttävältä tapahtumalta, jota ei pystytä vielä ottamaan vastaan. Sokkivaiheessa on erityisen tärkeää, että joku on läsnä, kuuntelee ja huolehtii. Lapsen ja nuoren sokkivaiheessa on tärkeää, että aikuinen ottaa tilanteen hallintaan ja rauhoittaa(Nuorten mielenterveystalo. 2017. Kuinka selviydyn. Mikä on kriisi?.)
Reaktiovaihe
Reaktiovaiheessa aletaan ymmärtää tapahtunen todellisuus. Tunteet pääsevät tässä vaiheessa esiin ja alkaa tapahtuneen käsittely ja suruprosessi. Tunteet voivat olla tuskallisen voimakkaita ja kriisissä oleva voi syyttää itseään tai muita tapahtuneesta, olla levoton, pelokas ja itkuinen. Reaktiovaiheessa usein koko keho reagoi ja reaktioita voi olla esimerkiksi vapina, huimaus, sydämen tykytys, pään särky ja unettomuus. Reaktiovaiheessa on tärkeää jäsentää tapahtuneita asioita ja keskustella kriisissä olevan kanssa. Ymmärtäväinen tuki on tärkeää ja esimerkiksi nuorelle luo turvaa se, että tietää että vanhempi pystyy ottamaan voimakkaat tunteet vastaan ja samalla tarjota horjumattoman tuen(Nuorten mielenterveystalo. 2017. Kuinka selviydyn. Mikä on kriisi?.)
Työstämisvaihe
Työstämisvaiheessa käydään läpi tapahtunutta keskustelemalla ja muistelemalla. Tunteet voivat olla ristiriitaisia. Esimerkiksi suru voi ilmaantua ikävänä ja kaipauksena, mutta välillä katkeruutena, vihana ja pelkona. Toiset käyvät tapahtunutta asiaa yhä uudelleen ja uudelleen monta kertaa. Toiset taas voivat vetäytyä ja eristäytyä sosiaalisista suhteista. Tällöin on tärkeää, että on joku joka tarjoaa aikaansa, ylläpitää toivoa ja kuuntelee. Reaktiovaiheessa tunteiden myllerrys ja asioiden pohtiminen vievät voimia ja aiheuttavat väsymystä, voimattomuutta ja keskittymisen vaikeutta(Nuorten mielenterveystalo. 2017. Kuinka selviydyn. Mikä on kriisi?.)
Uudelleen suuntautumisen vaihe
Uudelleen sopeutumisen vaiheessa ihminen pystyy pikkuhiljaa hyväksymään tapahtuneen ja uusi tasapaino löytyy. Tapahtuneesta jää kuitenkin ikään kuin arpi, joka on pysyvä, mutta ei silti estä menemästä eteenpäin elämässä ja saamasta elämästä uutta otetta. Elämään palautuu usko ja luottamus tulevaisuuteen. Tapahtunut asia tulee väistämättä ajoittain mieleen ja siitä voi aiheutua välillä erilaista mielen epätasapainoa. Etenkin elämän valintatilanteissa tarvitaan edelleenkin ajoittain tukea ja rohkaisua.
Joskus henkiset reaktiot voivat olla ihmismielelle liikaa ja suruprosessi ei lähdekään liikkeelle normaalisti. Tällöin kannattaa hakea ulkopuolista ammattiapua. On tärkeää pitää mielessä, että avun hakeminen kertoo aina vahvuudesta ja rohkeudesta! Alla olevasta linkistä voit katsoa nuorten mielenterveystalon Toivo-videon. Videolla esitellään nuorille tarkoitettu apuopas kriisistä selviytymiseen(Nuorten mielenterveystalo. 2017. Kuinka selviydyn. Mikä on kriisi?.)
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto. 2010. Elämän erilaiset kriisit.
Nuorten mielenterveystalo. 2017. Kuinka selviydyn. Mikä on kriisi?
Video. Kriisistä selviytymisen apuopas nuorille. Mielenterveystalo. YouTube. 2014
Hei! Teillä on kivannäköinen blogi, teksti on helppolukuista ja kieleltään hyvää. Määrittelette osuvasti kriisin ja kriisipsykologian, käsitteet tulevat lukijalle varsin hyvin ymmärretyiksi. Muutenkin olette osanneet sanoa asiat napakasti mutta unohtamatta tärkeitä seikkoja. Loppuun olisi voinut jotain hoitajan kantaa miettiä vaikka onkin psykologiasta kyse. :)
VastaaPoista