Masennuksen omahoito
Masennuksesta kärsivän ja hänen läheisten ja työkavereiden on tärkeää ymmärtää, että etenkin toistuvat ja vakavat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja. On turha neuvoa masentunutta "ryhdistäytymään", tai sanoa että "lähde lenkille niin kyllä se siitä". Tällaiset neuvot saattavat jopa pahentaa masennusta, kun huonomuuden ja syyllisyyden tunne lisääntyy. Jos masentuneella ihmisellä on voimakas surematon suru, niin ystävän pinnalliset sanat usein vain pitkittävät surua.
Masennuksen hoidossa on kuitenkin tärkeää välttää sosiaalista eristäytymistä, pitää kiinni päivärutiineista, liikunnasta ja muista harrastuksista, koska ihmisen eristäytyminen ja passivoituminen vain syventävät masennusta. Ystävien ja läheisten ymmärtäväinen tuki on ensiarvoisen tärkeää masennusta kärsivällä. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta on lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievien masennustilojen hoidossa.
Masennukseen altistaa ja masennusta syventää myös pessimistinen suhtautumistapa asioihin ja elämiseen. Tällaisesta suhtautumistavasta voi kuitenkin luopua pidemmällä aikavälillä. Ihmisen, jolla on alttiutta masennukseen, on tärkeää kyseenalaistaa pessimistisiä uskomuksiaan. Olenko oikeasti huono, jos epäonnistun? Olenko varma, että en lopulta onnistu?
Masennusalttiilla on usein vaikeuksia ilmaista omia toiveitaan tai näyttää tunteitaan avoimesti. Tämän vuoksi hän ei myöskään voi odottaa muilta, että he täyttäisivät hänen toiveensa tai ymmärtäisivät hänen tunteitaan. Tästä seuraa uhrautumista, joka usein uuvuttaa ihmisen ja tuloksena on katkeruus ja masennus.
Masennusalttiilla on usein myös voimakas hylätyksi tulemisen tai väheksytyksi tulemisen pelko. Usein he alistuvat muiden tahtoon, koska heillä on vaikeuksia pitää puoliaan. Moni pelkää yksinäisyyttä enemmän, kuin alistumista muiden tahtoon.
Masennuslääkitystä ei ole syytä lopettaa heti masennusoireiden lievennettyä. Lääkehoitoa kannattaa jatkaa 3-6 kuukauden ajan, vaikka masennustila olisikin jo korjaantunut, koska liian aikainen lääkkeiden lopettaminen voi johtaa masennuksen uusiutumiseen. Jos lääkkeistä on ollut selvää hyötyä masennuksen hoidossa, niiden jatkaminen voi estää masennuksen toistumisen.
Jos oma, tavallisesti ohimenevä masennustila pitkittyy tai syvenee, on viisainta kääntyä lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen lähiviikkojen kuluessa. Jos masennukseen liittyy voimakkaita kuolemaan liittyviä ajatuksia tai itsemurha-ajatuksia, kannattaa hakeutua hoitoon mahdollisimman pian.
Vaikka masennuksesta olisi toipunutkin hyvin, kannattaa varsinaisen hoidon jälkeen ylläpitää hoitokontaktia, koska masennuksella on taipumus uusiutua. Masennuksen hoidon jälkeen kannattaa harkita myös pitempijaksoista psykoterapiaa, koska sen avulla voidaan lieventää masennusalttiutta ja masennusaltis voi päästä eroon depressiota laukaisevista ja sitä ylläpitävistä ajatusmalleista tai tunnemuistoista.
Mielenterveys talo tarjoaa lievästä tai kohtalaisesta masennuksesta kärsiville terapiaa myös netissä. Tämä edellyttää kuitenkin erillistä lähetettä(Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. 17.10.2016. Masennus. Lääkärikirja Duodecim.)
Lähteet:
Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. 17.10.2016. Masennus. Lääkärikirja Duodecim.
Teillä on todella hauskan näköinen toteutus, pysäyttäviä kuvia. Teksti on ihan paikallaan, mutta vähän on suppea. Vähän näkökulmaa ja pohdintaa olisi ollut kiva lisä - tai sitten vaikka käyttää useampaa lähdettä.
VastaaPoista