Masennus
Masennusta esiintyy eri asteisena yleisesti Suomessa. Lievästä masennuksesta kärsii noin 15 % väestöstä ja vakavista masennustiloista kärsii noin 5 %. Masennus voi olla jopa niin vakava, että se kehittyy psykoottiseksi. Tallaisesta psykoottisesta depressiosta kärsii noin 1 % aikuisväestöstä.
Masennus on sairaus, jossa masentunut tila ja siihen liittyvät oireet kestävät yhtäjaksoisesti hyvinkin pitkään, viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen kärsii ajoittain hetkellisestä tai lyhytaikaisesta masentuneesta mielialasta tai surusta, joka on normaali reaktio erilaisiin pettymyksiin ja menetyksiin. Masennuksesta ei ole kyse, kun ihmisellä on tallainen hetkellinen, ohimenevä tila.
Masennuksen oireet:
- Yleisesti masentunut mieliala
- Mielenkiinnon tai mielihyvän vähentyminen
- Ahdistuneisuus
- Painon lasku tai nousu
- Unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
- Päivittäinen väsymys tai voimattomuus
- Liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys
- Arvottomuuden tunteet
- Syyllisyyden tunteet
- Vaikeudet ajatella tai keskittyä
- Päätöksenteko kyvyn huonontuminen
- Kuolemaan liittyvät ajatukset
- Itsemurha-ajatukset
- Päihteiden käytön lisääntyminen
Masennuksen eri muodot
Masennus voidaan siis erotella masennustilan mukaan lieviin, keskivaikeisiin, vakava-asteisiin ja psykoottisiin masennustiloihin. Lievässä masennustilassa oireet haittaavat vain vähän sosiaalista tai ammatillista toimintaa ja ihmissuhteita. Vaikeassa masennustilassa oireet haittaavat merkittävästi ihmissuhteita ja toimintakykyä. Psykoottisessa masennustilassa olevalla henkilöllä ilmenee harhaluuloja tai kuuloharhoja, jotka ovat syyttäviä.
Masennuksen oirekuvan luonteen mukaan voidaan erottaa myös talvikuukausina esiintyvä kaamosmasennus sekä melankoliset ja epätyypilliset depressiot. Oirekuvan luonteella ja masennuksen vakavuusasteella on merkitystä erityisesti hoidon ja siihen liittyvän lääkehoidon suunnittelussa.
Masennuksella on alttius toistua
Henkilöllä, joka on sairastanut vähänkin vakavamman masennuksen ja toipunut siitä, on 50 % mahdollisuus sairastua masennukseen uudelleen. Jos masennusta ei hoitoa, niin kahden vakavan masennusjakson jälkeen kolmannen sairausjakson mahdollisuus on yli 70 % ja kolmannen hoitamattoman sairausjakson jälkeen uusiutumisriski on jo 90 %. Hyvällä hoidolla voidaan merkittävästi vähentää masennusjaksojen uusiutumisriskiä. Lisäksi toistuvat masennusjaksot aiheuttavat huomattavaa kärsimystä sairastuneelle itselleen ja hänen läheisilleen.
Masennus on myös keskeinen työkyvyttömyyden ja alentuneen työkykyisyyden syy. Masennukseen liittyy myös suurentunut itsemurhariski. Arvioiden mukaan masennustiloista kärsivistä noin 5 % päätyy lopulta itsemurhaan. Vaikea-aisteisessa masennuksessa itsemurhariski kasvaa 15-20 %:iin.
Mistä masennus johtuu?
Masennukseen ja sen syntyyn vaikuttaa useat perinnölliset ja ympäristön vaikuttamat tekijät. Tutkimusten mukaan masennusalttiuteen vaikuttaa biologiset tekijät, oman persoonallisuuden rakenne ja synnynnäinen temperamentti. Masennusalttiutta lisäävät erityisesti varhaiskehityksen aikana omaksutut negatiiviset ajatusmallit, itsetunnon hauraus ja läheisyyden tarpeeseen perustuva alttius alistua. Masennus voi olla myös keino paeta muita masennusta laukaisevia tunnetiloja, kuten vihantunnetta. Masennustilojen taustalla onkin usein pitkään tukahdettua surua, katkeruutta, vihaa tai traumaattinen kokemus.
Masennuksen laukaisevina tekijöinä ovat usein elämänmuutokset ja käännekohdat, erilaiset pettymykset, surut ja menetykset. Masennus voi muuttua negatiiviseksi kierteeksi, siten että se aiheuttaa usein sosiaalista eristyneisyyttä ja arkuutta, mikä on omiaan lisäämään pasennustilojen pitkittymistä ja masennusalttiutta.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön, eli maanis-depressiiviseen sairauteen on myös ilmeistä masennusjakso. Tämä on tärkeää tietää, koska kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksojen lääkehoito eroaa muiden masennustilojen lääkehoidosta(Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. 17.10.2016. Masennus. Lääkärikirja Duodecim.)
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti kertoo selkeästi ja arkisilla esimerkeillä selitettynä siitä, mistä masennuksesta on kyse. "Masennus viestii siitä, että ihminen on keskellä uudelleenarviointityötä, joka tulisi saattaa loppuun" Katso video alla olevasta linkistä.
Lähteet:
Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. 17.10.2016. Masennus. Lääkärikirja Duodecim.
Video. Masennus, mistä masennuksesta on kyse. Psykiatrin erikoislääkäri Juha Lehti. Youtube. 10.01.2014.
Kommentit
Lähetä kommentti